Yritysten ja oppilaitosten välisessä yhteistyössä itäisellä Uudellamaalla vielä paljon kirittävää

Ammatillisen koulutuksen reformi on alkanut 1.1.2018. Reformi korostaa asiakaslähtöisyyttä ja osaamisperustaisuutta sekä tuo keskiöön enenevässä määrin työelämän kanssa tehtävän yhteistyön. Työelämän viesti ammatilliseen koulutukseen alueellamme on ollut myönteinen, mutta samalla on noussut esiin osin myös paljon tietämättömyyttä, jopa ammatillisen koulutuksen olemassaolosta tai mahdollisuuksista tukea työelämää ja yrityksiä menestymisessä ja pärjäämisessä.

Esiin on noussut se, että näymme yrityksiin ja työpaikoille hajanaisesti, käymme siellä vuorotellen eri oppilaitoksista peräjälkeen. Toinen vaihtoehto on se, että yritys ei todellakaan tiedä mitä apua ammatilliset oppilaitokset voivat antaa yrityksille ja työelämälle. Yksi syy voi olla se, että moni ajattelee ammatillisen koulutuksen olevan vain nuorten kouluttamista, jolloin tutkintoputkesta tulisi putkahtaa suoraan yritykselle valmista osaamista ja työntekijöitä. Nuorten tutkintoputki kestää tyypillisesti 2,5–3 vuotta, ja ymmärrettävää on, että äkkitarpeessa oleva yritys kokee tämän aivan liian hitaaksi.

Harva tietää, että 2/3 koko ammatillisen koulutuksen n. 300 000 opiskelijasta on aikuisia. Tämä ei tarkoita, että nämä koulutuksessa olevat aikuiset olisivat työttömiä. Pieni osa on toki sitäkin, mutta suurin osa aikuiskoulutuksen piirissä olijoista on työssä olevia ihmisiä, jotka haluavat joko omaehtoisesti kehittää itseään tai työnantajan tarpeen mukaan kouluttautuvat kokonaisina ryhminä räätälöityinä ratkaisuina yhden yrityksen tai organisaation hyödyksi. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Se tarkoittaa sitä, että yrityksen tulee pohtia jatkuvasti menestymistä osaamisena. Osaammeko yhdessä työyhteisönä tehdä asioita, jotta voimme menestyä? Osaammeko riittävästi samoja asioita työyhteisönä voidaksemme toimia yhteisönä yhteisöllisesti ja tavoitella samaa päämäärää ja visiota? Toisaalta, onko meillä riittävästi organisaatiossamme erilaista osaamista, jotta syntyy se kuuluisa toisiaan täydentävä tiimi? Yrityskohtainen kouluttaminen tarkoittaa myös jatkuvaa yrityksen omien osaamistarpeiden pohdintaa oman liiketoiminnan innovatiivisten ratkaisujen toimeenpanossa. mutta kerkeääkö sitä yrityksissä tehdä tai tekeekö sitä kukaan? Innovaatiotkaan eivät hyödytä arkea, jos niitä ei osata keksiä ja jos niitä ei liiketoiminnassa osata toimeenpanna, tuotteistaa ja myydä.

Osaamisen kartoittamisessa myös ammatillinen koulutus voi toimia tukena pohdinnassa eli mitä oikeastaan edes tarvitsemme. Siihen meillä on käytössä hyviä työkaluja. Toisaalta hyvin itsetietoinen työnantaja voi suoraan ”tilata” ammatillisesta koulutuksesta kursseja, konsultaatiota, kehittämishankkeita, yhteistapahtumia, projekteja jne. Tällä hetkellä me ammatillisessa koulutuksessa koulutamme esim. oppisopimuksella satoja kuntien, yritysten ja organisaatioiden sekä järjestöjen työntekijöitä juuri räätälöitynä ratkaisuna. Yritys kertoo mitä painotetaan ja mitä se haluaa.  Osa toki edelleenkin hyödyntää uusia, tuoreita, nuoria tutkinnosta valmistuneita, joita ovat itse omilla työpaikoillaan valmentaneet omalle työpaikalle sopiviksi tulevaisuuden työntekijöiksi.

Rusinana pullassa on se, että ammatillisessa koulutuksessa on jopa olemassa valtionosuusrahoitusta erilaisten toimenpiteiden toteuttamiseen yhdessä työelämän kanssa, jolloin yrityksen panostus saada näitä toteutuksia on hyvin kohtuullinen, ja vaatii lähinnä työntekijöiden työaikaa. Alueellamme olisi sääli olla käyttämättä valtionosuusrahoitusta, joka on juuri tänne tarkoitettua.

Ammatillinen koulutus alueellamme kerää voimiaan yhteen menestyäkseen ja palvellakseen alueen työelämää entistä paremmin, jotta alueen elinvoima ja kilpailukyky sekä niin kutsutut sisäiset ja pehmeät mittarit ja laatu saadaan entistä paremmaksi.

Tarvitsemme toisiamme – työelämä ja oppilaitokset!!

Sari Gustafsson
Rehtori/toimitusjohtaja
Point College

Kirjoitus on julkaistu Uusimaassa Vieraskynä-palstalla 28.2.2018