Mitä ihmettä tulikaan mieleen Prahan reissulla?

PRAHA – Olen siis nyt Prahassa. Täällä Erasmus+ hankkeen kokouksessa. Hieno kaupunki, täällä voisi asuakin ihan hyvin. Tähän blogiin ajattelin purkaa tätä asiaa purkamalla tämän Prahan osiin, alusta loppuun kuten ehkäpä loogista on.

RAHA – Tähän palataan aina uudestaan ja uudestaan. Toki pitääkin palata. Oppilaitoksessa emme tee voittoa mutta tulosta kyllä, tulosta jota mitataan opiskelijoiden osaamisella ja sen kehittymisellä. Rahaa tarvitaan hyvän tuloksen mahdollistamiseen kun ”tuotannontekijöitä” on ylläpidettävä ja pidettävä niitä ajan tasalla.

AHA – palasin ajatuksissani 80 -luvulle. silloin oli A-HA moinen ikätoverinkin suosikkibändi. Itse tosin olin enemmän heviin ja bluesiin päin. Nykyään AHA taitaa tarkoittaa ainakin Asbesti- ja Haitta-asiantuntijaa. Uudessa rakennuksessa emme toivottavasti enää tämän ammattikunnan edustajia vierailemaan tarvitse.

HA – terveydenhoitoalan termistössä HA lienee Hengenahdistus tai Hypertensio arterialis, joka liittyy verenpaineen häiriöihin. Toivotaan että Careeriassa vältytään kaikki näiltä ja ainakin työperäisesti aiheutuvina.

A – Tämä on sitten tällä kertaa tämän blogin loppu.  A = Parasta A -ryhmää. Toivon etkä kaikki Careeriassa opiskelevat ja työskentelevät saavat mahdollisuuden kuulua Parhaaseen A -ryhmään. Siinähän on mukana kaikenlaisia ja erilaisia tyyppejä, jotka ovat omina itsenään arvokas osa uudessa kokonaisuudessa. A voi olla myös uusi alku, aakkosten ykkönen. Uusi Alku, Uusi vuosi ja Uusi Careeria. Ja nyt voi ja saa alkaa odottamaan Joulua ja Uutta Vuotta sekä Uutta Alkua Parhaassa A-ryhmässä!

Jukka Hakala
Kehittämispäällikkö, Point College

That was the Point – kohti uusia uria ja Careeriaa!

Point Collegen tiloissa Opistokujalla järjestettiin 9.11.2018 “Brakafest”. Koska jätämme tilat vuodenvaihteessa ja rakennus puretaan, sai paikkoja oikein luvan kanssa hajottaa ja lohkaista itselleen muistoksi palan vanhaa rakennusta.


Pala Kauppista/Pointtia muistoksi.

Vaikka ”Brakafestin” teema oli haikea, oli tunnelma tilaisuudessa käsin kosketeltavan iloinen ja positiivinen. Opistokujan vanha rakennus toi monelle vieraalle mieleen hauskoja muistoja opiskelu- tai opetusajoilta. Vieraiden joukossa oli runsain määrin alumneja ja jo eläkkeellä olevia opettajia, joille rakennus on ollut rakas työ- ja opiskelupaikka. Pääsin illan aikana toimimaan muutamalle vieraalle oppaana vanhan koulurakennuksen tiloissa. Oli ilo nähdä, miten heidän silmänsä loistivat vanhan kotiluokan löytyessä ja ”näyttäessä aivan samalta kuin silloin 70-luvulla” tai heidän havaitessaan, että ”kredit on edelleen ikkunan puolella”. Myös haikeuden kyyneliä vieritettiin.

Mahdollisuuteen järjestää Brakafestin yhteydessä vielä kerran luokkakokous vanhassa opinahjossa oli tarttunut useampi luokka. Nämä tapaamiset olivat täynnä jälleennäkemisen riemua ja hauskoja muistoja. Joihinkin tapaamiseen oli saatu vanha opettajakin mukaan. Tunteellisia jälleennäkemisiä mahtui iltaan paljon, ja kiitoksia tilaisuudesta on satanut vielä pitkään juhlien jälkeenkin.

Illan viralliseen osuuteen kuului puheenvuoroja niin entisiltä opettajilta kuin alumneilta. Kuulimme hauskoista kommelluksista, joita oppilaitoksen 60-vuotiseen historiaan mahtuu paljon, mutta myös paljon kiitosta kaikesta siitä, mitä Kauppis, Teho, BHL, Näse University, Yrityspalvelu… (rakkaalla lapsella on monta nimeä) on mahdollistanut. Puheenvuoroissa vilahti myös useaan otteeseen sana luottamus – opettajan luottamus opiskelijoihin, mutta myös henkilöstön luottamus tulevaan. Niin Opistokujan rakennus, Point College kuin myös sen edeltäjät Porvoon kauppaoppilaitos ja Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos ovat vuosien saatossa kokeneet monta muutosta. Mutta luottamus osaamiseen ja usko tulevaan ovat aina kantaneet – ja kantavat myös jatkossa.

Opistokujan koulurakennus siirtyy vuoden lopussa muistoihin, kun Point College jättää toimitilat. Mutta myös Point College siirtyy historiaan, kun Edupoli ja Point College yhdistävät voimansa, ja 1.1.2019 alkaen uusia uria tarjoaa Careeria.

Vuoden 2019 alusta kredit ei enää välttämättä siis ole siellä ikkunan puolella, ja edessä on monta muutakin muutosta. Toivon kuitenkin, että se käsin kosketeltavan hieno henki ja tunnelma, jonka Brakafestissakin pystyi aistimaan, siirtyy mukanamme muistojen siivittämänä myös uuteen organisaatioon.

That was the Point. Nyt luottavaisin mielin kohti uusia uria ja Careeriaa.

Maarika Weissmann
Viestintäpäällikkö, Point College

 

Yksinkertaisuudesta, epätäydellisyydestä ja oppimisesta

Kesällä luin Minna Eväsojan kirjan ”Shoshin – Aloittelijan mieli”. Kirjassa Eväsoja esittelee vanhoja japanilaisia tekstejä teemestareilta, munkeilta ja muilta viisailta. Koin lukevani varsin ajankohtaisista aiheista. Vai mitä mieltä olette lauseesta ”Oppimisessa yksinkertaiset asiat ovat kaikkein vaikeimpia ja niihin tulisi palata aina uudestaan ja uudestaan, sillä yksinkertainen muoto paljastaa armotta virheet, ei ole mitään millä verhota osaamattomuuttaan”? Näin on kirjoittanut teemestari Shukó vuonna 1488. Kun suunnittelin aloittaville opiskelijoille, nuorille, asiakaspalvelukurssia, pohdin, mikä tai mitkä asiat ovat opetuksessani villakoiran ydin, punainen lanka. Tätä samaa pohdin, kun ajattelen opetusalalla tapahtuneita ja tapahtuvia muutoksia. Mikä tai mitkä asiat ovat villakoiran ytimiä, punaisia lankoja tai se syvin ydin, punaisin lanka? Kun asiat ovat keskeneräisiä ja muutoksia tulee – tai niitä aktiivisesti tehdään, voi olla helpottavaa pitää omassa mielessään kirkkaana ja yksinkertaisena oma tehtävä ja sen kytkeytyminen kokonaisuuteen. On helpompi priorisoida tekemisiään ja keskittyä olennaiseen – joka päivä. Tähän pyrin ja välillä onnistunkin.

Munkki Kenkó on kirjoittanut, että pyrkiminen täydellisyyteen on ylipäätään pahasta. Mielestäni tuo on armollinen ajatus. Keisarillisessa runoantologiassa noin vuodelta 920 kirjoitetaan taasen, että tekninen taituruus ja virheetön muoto voivat jäädä pelkäksi mekaaniseksi suorittamiseksi tai oman osaamisen korostamiseksi, mikäli teoista puuttuu sydän, mieli ja oikea asenne. Sydäntä, mieltä ja erityisesti oikeaa asennetta korostan omassa opetuksessani. Oikea asenne näkyy nuoressa opiskelijassa mielestäni esimerkiksi kauniina epävarmuutena. Silloin on mukava kannustaa opiskelijaa, joka on tuolloin vastaanottavainen palautteelle. Kun peloista puhuu ääneen – kuten taannoin nuori opiskelijani puhui kertoessaan rohkeuden puutteesta ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin, niin ne pelot laantuvat tai katoavat. Näin tapahtui tällekin opiskelijalle, jota kunnioitan todella paljon juuri sen takia, että hän uskalsi puhua pelostaan rohkeasti. Toinen opiskelijani taas näytti vähätellen tehtäväänsä sanoen, ettei se varmaankaan ole sellainen kuin pitää. Epätäydellinen se toki vielä oli, mutta sen takia me yhdessä sitä kävimme läpi. Opiskelijan repliikki kertoi minulle, että hänellä on sydän ja mieli mukana tekemisessä sekä oikea asenne oppimiseen.

Eväsojan mukaan japanilaisessa filosofiassa yhtenä keskeisenä ajatuksen on rationaalisen ajattelun kaavojen rikkominen tai niistä vapautuminen. Perinteisissä taidemuodoissa oppiminen ei ala kirjoja ja tekstejä lukemalla vaan tekemisen, oman fyysisen kokemuksen kautta. Harjoittelin opiskelijoiden kanssa mm. asiakkaiden kontaktointia kyselemällä ohikulkevilta ihmisitä vastauksia kirjaston asiakaskyselyyn, jonka muuten opiskelijat olivat itse laatineet. Kun purimme yhdessä päivän antia oppimisen suhteen, kysyin heiltä myös, olisivatko he oppineet tämän asian luokkahuoneessa ”liitutaululta”. Vastaus oli: EI. Uskon, että tulevaisuudessa nämä nuoret tarvitset toki kirjaviisauttakin, teorioita, mutta ammattiin opitaan kyllä parhaiten tekemällä asioita, yhdessä ja yksin. Ja muutoksissa, myllerryksissä on mahdollista vapautua vanhoista kaavoista. Tehdään, kokeillaan – ja opitaan.

Katariina Lindholm
Lehtori, Point College

Lähde: Minna Eväsoja: Shoshin – Aloittelijan mieli. 2018. Gummerus Kustannus Oy.

 

 

Tulevaisuuden tutkimusta – Careeria 2080-luvulla…

Careeria on suomen ainoa ammatillinen oppilaitos. Historian suurin fuusio on tapahtunut 1.1.2079. Se on juuri valittu Euroopan parhaaksi. Juhlatilaisuudessa jokainen etänä oleva saa itselleen viestin, jonka kautta tulee linkki 3D-kannettavaan tulostimeen. Hetkessä heillä on tulostettuna onnellisuuspilleri, joka nautitaan juhlallisesti samaan aikaan live-lähetyksessä. Paikalla olijat saavat pillerin paikan päällä.

Opettajat ovat nimeltään oppaita, opiskelijat oppijoita. Oppaat ovat oppijoita vastassa aulassa klo 9.00. Oppijat ovat tulleet kouluun, eli OppiMaahan yhteiskuljetuksella. Ilmajuna on kiertänyt toiminta-alueen puolessa tunnissa. Noutopaikkoja on runsaasti, joten jokainen pääsee varmasti päivittäin Oppimaahan. Ne, jotka ovat toiminta-alueen ulkopuolella, saapuvat tuulienergialla toimivalla lentävällä autolla. Vain hirmumyrskyjen aikaan on lupa jäädä kotiin. Yhteisöllisyys on taas arvossaan. On opittu 2020-luvusta, jolloin yksinäisyys oli suurin ongelma yhteiskunnassa. Ihmisten kuuluu olla yhdessä päivittäin ja kaikki näyttävät nauttivan siitä. Viidenkymmenen vuoden aikana tehdyt projektit tuottavat lopulta tulosta ja ihmiset lähtevät taas kodeistaan ulos aina kun mahdollista. Viikonloppuina suosituinta huvia ovat yhteisruokailut toreilla. Jokainen tuo eri makuisia pillereitä mukaan. Unohdetaan arjen kiireet ja nautitaan yhdessäolosta.

Oppaat kuittaavat jokaisen oppijan saapuneeksi henkilökohtaisen sirun kautta. Siru kertoo myös, mitä oppijan tulee tehdä tänään. OppiMaa koostuu miltei pelkästään simulaattoreista, joiden työskentely-ympäristö vastaa täysin alan työpaikkoja. Suosituimmat ammatit ovat hoitaja, robotiikka-asentaja, ilma-alusten koodari sekä nettikaupan koordinaattori. Jokainen valitsee sopivan työskentelyhuoneen itselleen. Simulaattorin sijaan siru ohjaa oppijan aika-ajoin ryhmähuoneeseen, jossa oppijat saavat näytön kautta ryhmätehtäviä. tehtävät on ratkaistava päivän aikana. Oppaat kiertelevät simulaatiohuoneissa ja ohjaavat vain tarvittaessa. He kannustavat oppijoita ratkaisemaan tilanteet itse. Ryhmähuoneessa on oppaita tarkkailemassa ja ohjaamassa, jotta annettu tehtävä etenee aikataulussa.

Kansainvälinen toiminta on erittäin vilkasta. International Simulator on yksi suosituimpia paikkoja OppiMaassa. Oppijat keskustelevat päivittäin toisten oppijoiden kanssa ympäri maailmaa. Vain kerran vuodessa 10 oppijaa ja kaksi opasta pääsee ulkomaille tarkoin valittuun kohteeseen. Lähtijät arvotaan halukkaiden joukosta.

Lounastauolla nautitaan pilleri, joka kattaa lounaan laatuvaatimukset. Vettä haetaan OppiMaan omasta kaivosta. Jokaisella on mukana oma juomalasi. Lounaan jälkeen on pakollinen lepohetki, koska tutkimusten mukaan 20 minuuttia lepokapselissa parantaa suorituskykyä loppupäivän aikana 50 %. Myös oppaat ovat vaaditun ajan kapseleissa.

Iltapäivällä on yksilöön tutustumisen aika. Jokainen oppija vuorollaan esittelee itsensä ja osaamisensa muille, sekä alueen työntekijöille. Moni työllistyy näin jo oppijana ja työnantaja täyttää loput tarvittavat tiedot siruun. Kun sirussa olevat tiedot ovat 100 % täytettyinä, oppija on valmis ammattiin ja opas kuittaa hänet ulos Careeriasta.

Päivän lopuksi jokainen oppija käy kuittaamassa siruunsa, mitä on tehnyt päivän aikana. Hän kertoo sirulle myös OppiMaan ilmapiirin kuluneena päivänä. Jos ilmapiirissä on parantamisen varaa, niin tieto siirtyy suoraan oppaille. Oppaat kokoontuvat joka päivä klo 14.30–15.00 ja käyvät läpi päivän tärkeimmät asiat. Myös IT-henkilökunta on paikan päällä kuulemassa, jos simulaattoreissa on ollut ongelmaa. IT-osasto koodaa laitteet kuntoon saman tien. Iltavuoroon tulevat oppijat ja oppaat aloittavat työskentelyn klo 15.00. Heidän vuoronsa kestää klo 20.30 saakka, jonka jälkeen iltaoppaat kokoontuvat palaveriin. Rakennuksen on oltava tyhjä klo 21.15. Päivittäinen siivous hoituu kuumailmapuhaltimella iltaisin klo 21.30 Puhallin kerää pölyt ja desinfioi lopuksi tilat.

Taustaa nimelle Careeria: Point College ja Edupoli yhdistävät voimansa. 1.1.2019 uusia uria tarjoaa Careeria.

Katja Kangasmäki
Lehtori/varhaiskasvatus
Opinto-ohjaaja, sosiaali- ja terveysala
Point College

 

Kohti robotisoituvaa yhteiskuntaa – vievätkö robotit roposemme?

Olemme kaikki kuulleet robottien, älykkäiden koneiden ja tekoälysovellusten uhkaavan työpaikkojamme. Kolmen alakouluikäisen isänä olen viime aikoina haastanut itseäni perehtymään aiheeseen. Miten varmistamme tuleville sukupolvillemme riittävät taidot ja tiedot muuttuvassa maailmassa? Miten työn murros vaikuttaa oppimiseen, opettamiseen ja työelämässä tarvittavan osaamisen jatkuvaan kehittämiseen?

Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja tavalla tai toisella. Työn ei ennusteta loppuvan, mutta se muuttaa muotoaan. Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista. Syntyy siis aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammattiryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Osaamisen tulevaisuuspaneelin lausunto kiteyttää loistavasti: Suomen tulevaisuus rakentuu jatkuvalle oppimiselle. Huippuasiantuntijoiden näkemyksistä koostetusta raportista kannattaa poimia muutama avainasia, joiden pohdinta ja merkitys auttavat oivaltamaan oman työn ja työssä pärjäämisen mahdollisuuksia.

Työ ja oppiminen kulkevat käsikädessä

Raportin mukaan rutiinitehtäviä korvataan teknologialla sitä mukaa, kun se on kannattavaa. Automatisaatiota ja robottien hyödyntämistä tapahtuu kaikilla tasoilla ja ihmisten tekemäksi jää yhä enemmän luovuutta, suunnittelua, kriittistä ajattelua sekä vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja vaativia tehtäviä. Työelämässä nopea muutostahti haastaa monet toimialat, yritykset ja organisaatiot katsomaan syvemmälle peiliin ja oppimaan nopeammin uutta kuin koskaan aikaisemmin. Työelämän muuttuessa uusien asioiden oppimisesta tulee luonnollinen osa elämää: työ ja oppiminen kulkevat käsi kädessä.

Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanoton mukaan teknologian kehityksen ja osaamisen kehittämisen välillä on kilpajuoksutilanne. Syntyy siis aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammattiryhmiä. Vastatakseen kasvaneeseen oppimistarpeeseen yritykset odottavat entistä enemmän vaikuttavuutta ja näkyviä tuloksia myös meiltä koulutuksen ammattilaisilta. On ennakoitu, että työelämään syntyy enemmän uusia työtehtäviä ja työrooleja kuin poistuu, osittain jopa täysin uudenlaisia ja ennakoimattomia tapoja tehdä työtä.

Työteon kulttuuri muuttuu

Jatkuvan oppimisen Suomi-kannanoton mukaan myös työnteon kulttuuri muuttuu. Yksittäisen työntekijän vapaus ja valta oman työn suunnitteluun ja tekemiseen kasvaa. Samalla kasvaa vastuu työn tuloksista ja oman osaamisen kehittämisestä. Koska sinä viimeksi pysähdyit arjen ruuhkakaistallasi pohtimaan oman osaamisesi riittävyyttä muuttuvassa työelämässä?

Teknologian nopea kehittyminen, digiloikkapaineet ja työn murroksen synnyttämät uudistumistarpeet haastavat positiivisella tavalla myös meidät koulutusalan toimijat viimeistään nyt miettimään opettamisen ja kehittämistapojen uudistamista. Paljon on jo tehty, Itä-Uudellamaalla koulutustoiminnan uudistaminen näkyy mm. Point Collegen ja Edupolin yhdistymisenä Careeriaksi 1.1.2019 alkaen. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen varmistaminen on yhteinen asiamme myös jatkossa.

Lopuksi lainaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen sanoja: ”Osaamisen muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi oppimiseksi on valtava muutos siihen, mitä ajattelemme koulutuksesta. Muutoksessa onnistuminen antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet pärjätä teknologisessa murroksessa”.

Lähdeaineisto: Jatkuvan oppimisen Suomi, Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto, Osaamisen tulevaisuuspaneeli

Jalmari Eklund
Asiakkuuspäällikkö, Point College

Arvostava vuorovaikutus työyhteisössä – voimaa ja onnistumisia

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa käydään paljon keskustelua asiakkaan arvostavasta kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta eri asiakastilanteissa. Jäin pohtimaan, miten tuo arvostava vuorovaikutus näkyy työyhteisössä. Olemmeko arvostavia vuorovaikuttajia omassa työyhteisössämme? Arvostus on tärkeä lähtökohta toimivalle organisaatiolle ja yhteistyölle asemasta riippumatta. Arvostus lähtee positiivisesta ajattelutavasta ja aidosta pyrkimyksestä tarkastella asioita toisen ihmisen näkökulmasta sekä itsearvostuksesta.

Arvostavaa vuorovaikutusta voi meistä jokainen opiskella seuraamalla mitä ympärillämme tapahtuu. Myös sanoilla ja ilmaisuilla on tärkeä merkitys ja viesti arjen vuorovaikutustilanteissa. Hyvän ja arvostavan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat nauraminen, erilaisuuden näkeminen rikkautena, tervehtiminen sekä auttaminen ja palautteen antaminen.

Monien muutosten ja vaatimusten melskeessä on hyvä pitää mielessä, kuinka tärkeää jokaisen olisi omalta osaltaan edistää yhteistä hyvinvointia ja työssäjaksamista arvostamalla itseään ja muita työyhteisön jäseniä. Arvostavassa työyhteisössä ammennetaan voimaa onnistumisista, yksilöiden vahvuuksista sekä myönteisestä suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Siihen liittyy erilaisten persoonien toimintatapojen tunnistaminen ja kunnioittava vuorovaikutus.

 ”Kun etsii toisten parasta, löytää omansa.”                                                                                                            (Filosofi Platon 427-347eKr.)

Jaana Ågren
Lehtori/tiimivastaava, Point College

 

 

Hyvä tuottaa hyvää – positiivista pedagogiikkaa peliin!

 

Eräs ystäväni totesi aikanaan, että ”ruma tuottaa rumaa”, kun puolustimme yhdessä haavoittuvaa luontoa liialta rakentamiselta hänen asuinalueellaan Kilpisjärvellä. Toteamus pätee niin luonnon tärväämiseen kuin ihmisten kanssakäymiseenkin. Käänsin sittemmin nuo ystäväni sanat positiivisempaan muotoon ”hyvä tuottaa hyvää”, ja olen ottanut sanat yhdeksi ohjenuoraksi omassa elämässäni.

Olin juuri lukenut Yle Uutisten julkaiseman artikkelin myönteisyyden voimasta koulutyössä, kun tyttäreni tuli koulusta kotiin ja kertoi ensikohtaamisestaan uuden yläasteen opettajansa kanssa. Opettaja oli tervehtinyt uutta luokkaa varsin negatiiviseen sävyyn, haluten varmaankin osoittaa heti yhteistyön aluksi kuka on kuka. Ei noin, ajattelin. Neuvoin tytärtäni kuitenkin yrittämään tämän opettajan tunneilla parhaansa ja vastaamaan tylsään alkuasetelmaan hyvällä työskentelyllä. Hyvä kun tuottaa hyvää.

Lukemassani 14.8.2018 julkaistussa Yle Uutisten artikkelissa kerrottiin kasvatustieteen tohtori Eliisa Leskisenojan tekemästä väitöksestä siitä, kuinka hyvinvointi ja kouluilo kulkevat käsi kädessä sekä myönteisestä kasvatuksesta ja ihmisten vahvuuksiin keskittymisestä korjaamisen perinteen sijaan.

Linkki Yle Uutisen 14.8.2018 julkaisemaan artikkeliin: Lasten hyvien puolien korostaminen muutti koulutyötä – nyt myönteistä otetta kokeillaan yläkoulussa

Olen lasteni ensimmäisistä kouluvuosista lähtien ilolla seurannut niitä opettajia, jotka ovat aktiivisesti käyttäneet Wilmaa myös positiiviseen palautteeseen ja kannustamiseen. ”Hienoa, annoit tänään kaikkesi ja ylsit loistavaan suoritukseen.” Tämä liikunnanopettajan palaute on erityisesti jäänyt mieleeni, kun lapseni oli ylittänyt itsensä ja saavuttanut hyvän tuloksen ihan omassa sarjassaan – kaukana kärkituloksista. Opettajan Wilmaan kirjaama positiivinen kannustus myös silmin nähden näkyi lapsesta. Hienoa! Lisää tätä, ajattelin.

Lapin Kansa kirjoitti 29.8.2018 toisesta väitöksestä, jossa Johanna Mäki-Havulinna selvitti, millainen on hyvä opettaja. Hänen mukaansa laajakaan tietomäärä ei pelasta oppimistilannetta, jos opettajalta puuttuu vuorovaikutustaitoja. ”Väitän, että opettajan asennoitumisella oppilaisiinsa ja siihen, haluaako hän tutustua heihin myös yksilöinä, on suurempi merkitys oppimistuloksille kuin opettajan tietomäärällä”, Mäki-Havulinna toteaa.

Linkki Lapin Kansan artikkeliin 29.8.2018: Hyvä opettaja tekee ihmeitä: Hän kysyy ja kannustaa, eikä nuori riitatilanteissakaan menetä kasvojaan – Vuorovaikutustaito on jopa asiatietoa tärkeämpää

Oman peruskoululaiseni Wilmassa on erilaisia vakiomerkintöjä helpottamassa koulun ja kodin yhteistyötä, kuten luvaton poissaolo, koulua edustamassa, kuljetus myöhässä jne. Kotitehtävien laiminlyönti -merkinnän saa silloinkin, jos kolmesta läksytehtävästä kaksi on tehty ja yksi tekemättä. Tällaisessa tilanteessa toivoisin jonkinlaista sanallista selitystä pehmentämään voimakasta laiminlyönti-termiä. Vaikkapa: ”Muistathan ensi kerralla tehdä kaikki tehtävät”.

Tunneäly, kuunteleminen ja positiivinen vuorovaikutus kunniaansa. Oppimisen ja opettamisen iloa kaikille!

Maarika Weissmann
Viestintäpäällikkö, Point College

 

Se alkaa ja päättyy S-kirjaimeen – mikä se on?

En pidä sinua kauaa jännityksessä. Sinun ei tarvitse kilauttaa kaverille tai ostaa vokaalia. Paljastan heti vastauksen otsikon kysymykseen. Tai kenties keksit sen jo itsekin. Oikea vastaus on sivistys.


Kuva 1: Lähde Google kuvat https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=409998

Koulutuksen sivistyksellinen tehtävä mielletään perinteisesti peruskoulun, lukion ja yliopiston missioksi. Uudistetun ammatillisen koulutuksen laissa painotetaan ammatillisen valmiuksien saavuttamisen lisäksi opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskuntamme jäseniksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 peräänkuulutetaan myös sivistyksen ja osaamisen arvostusta eettisyyden ja yhteiskuntavastuun ohella. Niin ikään ammatillisen opettajakoulutuksen kehittymisohjelman arvoperustana on sivistys, joka edistää toimivaa arkea, laadukasta työelämää sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä.

Oppilaitoksessa sivistyksen tavoittelu voi ilmentyä monin eri tavoin. Opiskelijoita tulee kannustaa muun muassa asioiden kyseenalaistamiseen ja kriittisyyteen, uuden tiedon luomiseen. Toiminnallisuuden ja tekemisen ohella asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärrys korostuu.

Oppimaan oppimisen taidot, omien ajatusten jakaminen ja asioiden argumentointitaidot ovat sivistyksen keskiössä. Opiskelijoita tulee kehottaa tarkastelemaan toimintaansa yksilön, tiimin/organisaation ja yhteiskunnan näkökulmista.

Pellavan harjauksesta nykypäivään

Sivistyksen perustana on koulutuksessa hankittu tieto, osaaminen, ymmärrys ja näiden käytännön soveltaminen. Sivistys on asenne, tapa suhtautua elämään. Sivistys on avarakatseisuutta, jolla vaikutetaan yhteiskuntaan.

Juha Akkanen kirjoittaa Helsingin Sanomien Merkintöjä -osiossa sivistyksen olevan osa maataloutta. Akkasen mukaan sana ”sivistys” on alkuperältään ajalta, jolloin Suomi eli vielä agraariyhteiskunnassa. Alun perin sivistäminen merkitsi pellavan harjaamista siten, että hienot kuidut eli avinat saatiin eroteltua karkeammista rohtimisesta. Tätä prosessia kutsuttiin aikanaan sivistelyksi.

Oivaltavasti Akkanen näkee yhtymäkohtia agraariajan sivistelyn ja nykypäivän koulutuksen sivistyksen aatteen kanssa: koulutuksen myötä ihminen harjaantuu ja läpi käy eräänlaisen prosessin, jonka tuloksena ihminen oppii (toivottavasti) yhteiskunnan toimintanormit.

Haastan sinut pohtimaan miten itse edistät omassa toiminnassasi opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskuntamme jäseniksi?

Toivotan sivistelyn iloa!

Maria Kantola
Kouluttaja, Point College


Kuva 2: Lähde Google kuvahaku https://www.akava.fi/uutishuone/videot/sivistys_on_akava_asia

Lähteet:

Akkanen, J. 15.8.2018. Sivistyskin on maataloutta. Helsingin Sanomat.

Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu. Ammatillisen opettajan kehittymisohjelma. OPAS 2017 – 2018.

Kantola, M. & Korpi, S. 2018. Opettajaopiskelijan matkassa, opiskelija keskiössä. Teoksessa Yhdessä oppimassa. Ratkaisuja oppimiseen ja ohjaamiseen Haaga-Helian Porvoo Campuksella. Luettavissa: https://shop.haaga-helia.com/Yhdessae-oppimassa-Ratkaisuja-oppimiseen-ja-ohjaamiseen-Haaga-Helian-Porvoo-Campukselta Luettu 18.8.2018

Laki ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2018. Luku 1., 2. pykälä.

Laukia, J. 2017. Ammatillinen koulutus ja sivistys. Pääkirjoitus. Pedagogi. Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun sidosryhmälehti. 1/2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Luettavissa: http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030 Luettu 25.12.2017.

Opetushallitus.Verkkouutiset. 15.2.2018. Sivistyakatelmialta evästyksiä sivistyselämän tulevaisuuteen.Luettavissa:https://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/sivistysakatemialta_evastyksia_sivistyselaman_tulevaisuuteen Luettu: 18.8.2108

Uusien alkujen syksy – muutosten mahdollisuuksia ja myönteistä mieltä!

Oppilaitosympäristössämme itäisellä Uudellamaalla tapahtuu paljon muutoksia ammatillisessa koulutuksessa tämän syksyn aikana. Kymmenen vuoden väännön jälkeen on kaksi vahvaa toimijaa (Edupoli ja Point College) menossa yhteen perustettuun uuteen osakeyhtiöön tehtävänään järjestää ammatillista koulutusta.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä ollaan toimeenpanemassa. Reformi on tässä vaiheessa nimetty käsitteeksi #uusiamis. Tämä todella tarkoittaa uudistumista ja uutta tapaa tehdä ja ajatella. Tällä hetkellä on käsissämme raakatimantti, mutta ahkera hionta on käynnissä. Odotamme suuria ja toivomme parannusta opiskelijan arkeen. Haluamme huomioida opiskelijoita yksilöinä ja vastaavasti harjoittelemme systeemiälykästä toimintaa.

Samaan aikaan Point Collegen väki valmistautuu uuteen oppilaitosrakennukseen ja sinne muuttoon Länsirannalle Hevosenkengänkatu 2:een. Hyvältä jo näyttää ja odotamme innolla, millaisin uusin menetelmin on mahdollista oppia ja opettaa, kun muuntojoustavat tilat antavat siihen mahdollisuuksia. Tiloja voi muunnella kooltaan, huonekaluja on helppo liikuttaa ja sosiaalista järjestystä muuttaa sekä pienryhmätiloissa oppia pienemmissä ryhmissä ja saada ohjausta intiimissä tunnelmassa.

Millä lailla myös johtajuutta ja esimiestyötä uudistetaan, jotta ”emme yritä tehdä pullareseptillä tätä uutta sitruunakakkua”? Uusi rahoitusmallimme pistää resurssiallokaatiot uuteen kaavaan ja ohjauksen lisääminen antaa taas opiskelijalle tukea. Mielikuvitusta ja luovuutta tarvitaan sekä myös kokonaisuuksien hallintaa. Lisäksi on koko ajan pohdittava, miten rajoja ylitetään ja miten hyödynnetään yhteisiä resursseja sekä toisaalta vältetään osaoptimointia. Tätä kaikkea tulee pohtia moraalis-eettisestä tulokulmastakin ja se on arvoteoreettisestikin vaikeaa. Uskomme eri asioihin ja arvostamme eri asioita. Ja miten saada henki ja tunnelma pysymään hyvänä niin, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi ja saada aikaan tunne että minua on kuultu ja kuunneltu?

Tarvitsemme toisiamme, olemme keskinäisriippuvaisia tekemisten ketjuissa – tämä tehdään yhdessä. Ja vain yhdessä!

Sari Gustafsson
Rehtori/toimitusjohtaja, Point College