Kohti robotisoituvaa yhteiskuntaa – vievätkö robotit roposemme?

Olemme kaikki kuulleet robottien, älykkäiden koneiden ja tekoälysovellusten uhkaavan työpaikkojamme. Kolmen alakouluikäisen isänä olen viime aikoina haastanut itseäni perehtymään aiheeseen. Miten varmistamme tuleville sukupolvillemme riittävät taidot ja tiedot muuttuvassa maailmassa? Miten työn murros vaikuttaa oppimiseen, opettamiseen ja työelämässä tarvittavan osaamisen jatkuvaan kehittämiseen?

Työn murros koskettaa jokaista suomalaista ja kaikkia toimialoja tavalla tai toisella. Työn ei ennusteta loppuvan, mutta se muuttaa muotoaan. Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista. Syntyy siis aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammattiryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman Osaamisen tulevaisuuspaneelin lausunto kiteyttää loistavasti: Suomen tulevaisuus rakentuu jatkuvalle oppimiselle. Huippuasiantuntijoiden näkemyksistä koostetusta raportista kannattaa poimia muutama avainasia, joiden pohdinta ja merkitys auttavat oivaltamaan oman työn ja työssä pärjäämisen mahdollisuuksia.

Työ ja oppiminen kulkevat käsikädessä

Raportin mukaan rutiinitehtäviä korvataan teknologialla sitä mukaa, kun se on kannattavaa. Automatisaatiota ja robottien hyödyntämistä tapahtuu kaikilla tasoilla ja ihmisten tekemäksi jää yhä enemmän luovuutta, suunnittelua, kriittistä ajattelua sekä vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja vaativia tehtäviä. Työelämässä nopea muutostahti haastaa monet toimialat, yritykset ja organisaatiot katsomaan syvemmälle peiliin ja oppimaan nopeammin uutta kuin koskaan aikaisemmin. Työelämän muuttuessa uusien asioiden oppimisesta tulee luonnollinen osa elämää: työ ja oppiminen kulkevat käsi kädessä.

Uudenlainen työ vaatii uudenlaista osaamista. Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanoton mukaan teknologian kehityksen ja osaamisen kehittämisen välillä on kilpajuoksutilanne. Syntyy siis aivan uudenlaisia työtehtäviä ja ammattiryhmiä. Vastatakseen kasvaneeseen oppimistarpeeseen yritykset odottavat entistä enemmän vaikuttavuutta ja näkyviä tuloksia myös meiltä koulutuksen ammattilaisilta. On ennakoitu, että työelämään syntyy enemmän uusia työtehtäviä ja työrooleja kuin poistuu, osittain jopa täysin uudenlaisia ja ennakoimattomia tapoja tehdä työtä.

Työteon kulttuuri muuttuu

Jatkuvan oppimisen Suomi-kannanoton mukaan myös työnteon kulttuuri muuttuu. Yksittäisen työntekijän vapaus ja valta oman työn suunnitteluun ja tekemiseen kasvaa. Samalla kasvaa vastuu työn tuloksista ja oman osaamisen kehittämisestä. Koska sinä viimeksi pysähdyit arjen ruuhkakaistallasi pohtimaan oman osaamisesi riittävyyttä muuttuvassa työelämässä?

Teknologian nopea kehittyminen, digiloikkapaineet ja työn murroksen synnyttämät uudistumistarpeet haastavat positiivisella tavalla myös meidät koulutusalan toimijat viimeistään nyt miettimään opettamisen ja kehittämistapojen uudistamista. Paljon on jo tehty, Itä-Uudellamaalla koulutustoiminnan uudistaminen näkyy mm. Point Collegen ja Edupolin yhdistymisenä Careeriaksi 1.1.2019 alkaen. Tulevaisuuden työelämässä tarvittavien taitojen ja osaamisen varmistaminen on yhteinen asiamme myös jatkossa.

Lopuksi lainaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen sanoja: ”Osaamisen muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi oppimiseksi on valtava muutos siihen, mitä ajattelemme koulutuksesta. Muutoksessa onnistuminen antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet pärjätä teknologisessa murroksessa”.

Lähdeaineisto: Jatkuvan oppimisen Suomi, Osaamisen tulevaisuuspaneelin kannanotto, Osaamisen tulevaisuuspaneeli

Jalmari Eklund
Asiakkuuspäällikkö, Point College

Arvostava vuorovaikutus työyhteisössä – voimaa ja onnistumisia

Sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa käydään paljon keskustelua asiakkaan arvostavasta kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta eri asiakastilanteissa. Jäin pohtimaan, miten tuo arvostava vuorovaikutus näkyy työyhteisössä. Olemmeko arvostavia vuorovaikuttajia omassa työyhteisössämme? Arvostus on tärkeä lähtökohta toimivalle organisaatiolle ja yhteistyölle asemasta riippumatta. Arvostus lähtee positiivisesta ajattelutavasta ja aidosta pyrkimyksestä tarkastella asioita toisen ihmisen näkökulmasta sekä itsearvostuksesta.

Arvostavaa vuorovaikutusta voi meistä jokainen opiskella seuraamalla mitä ympärillämme tapahtuu. Myös sanoilla ja ilmaisuilla on tärkeä merkitys ja viesti arjen vuorovaikutustilanteissa. Hyvän ja arvostavan työyhteisön tunnusmerkkejä ovat nauraminen, erilaisuuden näkeminen rikkautena, tervehtiminen sekä auttaminen ja palautteen antaminen.

Monien muutosten ja vaatimusten melskeessä on hyvä pitää mielessä, kuinka tärkeää jokaisen olisi omalta osaltaan edistää yhteistä hyvinvointia ja työssäjaksamista arvostamalla itseään ja muita työyhteisön jäseniä. Arvostavassa työyhteisössä ammennetaan voimaa onnistumisista, yksilöiden vahvuuksista sekä myönteisestä suhtautumisesta toisiin ihmisiin. Siihen liittyy erilaisten persoonien toimintatapojen tunnistaminen ja kunnioittava vuorovaikutus.

 ”Kun etsii toisten parasta, löytää omansa.”                                                                                                            (Filosofi Platon 427-347eKr.)

Jaana Ågren
Lehtori/tiimivastaava, Point College

 

 

Hyvä tuottaa hyvää – positiivista pedagogiikkaa peliin!

 

Eräs ystäväni totesi aikanaan, että ”ruma tuottaa rumaa”, kun puolustimme yhdessä haavoittuvaa luontoa liialta rakentamiselta hänen asuinalueellaan Kilpisjärvellä. Toteamus pätee niin luonnon tärväämiseen kuin ihmisten kanssakäymiseenkin. Käänsin sittemmin nuo ystäväni sanat positiivisempaan muotoon ”hyvä tuottaa hyvää”, ja olen ottanut sanat yhdeksi ohjenuoraksi omassa elämässäni.

Olin juuri lukenut Yle Uutisten julkaiseman artikkelin myönteisyyden voimasta koulutyössä, kun tyttäreni tuli koulusta kotiin ja kertoi ensikohtaamisestaan uuden yläasteen opettajansa kanssa. Opettaja oli tervehtinyt uutta luokkaa varsin negatiiviseen sävyyn, haluten varmaankin osoittaa heti yhteistyön aluksi kuka on kuka. Ei noin, ajattelin. Neuvoin tytärtäni kuitenkin yrittämään tämän opettajan tunneilla parhaansa ja vastaamaan tylsään alkuasetelmaan hyvällä työskentelyllä. Hyvä kun tuottaa hyvää.

Lukemassani 14.8.2018 julkaistussa Yle Uutisten artikkelissa kerrottiin kasvatustieteen tohtori Eliisa Leskisenojan tekemästä väitöksestä siitä, kuinka hyvinvointi ja kouluilo kulkevat käsi kädessä sekä myönteisestä kasvatuksesta ja ihmisten vahvuuksiin keskittymisestä korjaamisen perinteen sijaan.

Linkki Yle Uutisen 14.8.2018 julkaisemaan artikkeliin: Lasten hyvien puolien korostaminen muutti koulutyötä – nyt myönteistä otetta kokeillaan yläkoulussa

Olen lasteni ensimmäisistä kouluvuosista lähtien ilolla seurannut niitä opettajia, jotka ovat aktiivisesti käyttäneet Wilmaa myös positiiviseen palautteeseen ja kannustamiseen. ”Hienoa, annoit tänään kaikkesi ja ylsit loistavaan suoritukseen.” Tämä liikunnanopettajan palaute on erityisesti jäänyt mieleeni, kun lapseni oli ylittänyt itsensä ja saavuttanut hyvän tuloksen ihan omassa sarjassaan – kaukana kärkituloksista. Opettajan Wilmaan kirjaama positiivinen kannustus myös silmin nähden näkyi lapsesta. Hienoa! Lisää tätä, ajattelin.

Lapin Kansa kirjoitti 29.8.2018 toisesta väitöksestä, jossa Johanna Mäki-Havulinna selvitti, millainen on hyvä opettaja. Hänen mukaansa laajakaan tietomäärä ei pelasta oppimistilannetta, jos opettajalta puuttuu vuorovaikutustaitoja. ”Väitän, että opettajan asennoitumisella oppilaisiinsa ja siihen, haluaako hän tutustua heihin myös yksilöinä, on suurempi merkitys oppimistuloksille kuin opettajan tietomäärällä”, Mäki-Havulinna toteaa.

Linkki Lapin Kansan artikkeliin 29.8.2018: Hyvä opettaja tekee ihmeitä: Hän kysyy ja kannustaa, eikä nuori riitatilanteissakaan menetä kasvojaan – Vuorovaikutustaito on jopa asiatietoa tärkeämpää

Oman peruskoululaiseni Wilmassa on erilaisia vakiomerkintöjä helpottamassa koulun ja kodin yhteistyötä, kuten luvaton poissaolo, koulua edustamassa, kuljetus myöhässä jne. Kotitehtävien laiminlyönti -merkinnän saa silloinkin, jos kolmesta läksytehtävästä kaksi on tehty ja yksi tekemättä. Tällaisessa tilanteessa toivoisin jonkinlaista sanallista selitystä pehmentämään voimakasta laiminlyönti-termiä. Vaikkapa: ”Muistathan ensi kerralla tehdä kaikki tehtävät”.

Tunneäly, kuunteleminen ja positiivinen vuorovaikutus kunniaansa. Oppimisen ja opettamisen iloa kaikille!

Maarika Weissmann
Viestintäpäällikkö, Point College

 

Se alkaa ja päättyy S-kirjaimeen – mikä se on?

En pidä sinua kauaa jännityksessä. Sinun ei tarvitse kilauttaa kaverille tai ostaa vokaalia. Paljastan heti vastauksen otsikon kysymykseen. Tai kenties keksit sen jo itsekin. Oikea vastaus on sivistys.


Kuva 1: Lähde Google kuvat https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=409998

Koulutuksen sivistyksellinen tehtävä mielletään perinteisesti peruskoulun, lukion ja yliopiston missioksi. Uudistetun ammatillisen koulutuksen laissa painotetaan ammatillisen valmiuksien saavuttamisen lisäksi opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskuntamme jäseniksi.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 peräänkuulutetaan myös sivistyksen ja osaamisen arvostusta eettisyyden ja yhteiskuntavastuun ohella. Niin ikään ammatillisen opettajakoulutuksen kehittymisohjelman arvoperustana on sivistys, joka edistää toimivaa arkea, laadukasta työelämää sekä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä.

Oppilaitoksessa sivistyksen tavoittelu voi ilmentyä monin eri tavoin. Opiskelijoita tulee kannustaa muun muassa asioiden kyseenalaistamiseen ja kriittisyyteen, uuden tiedon luomiseen. Toiminnallisuuden ja tekemisen ohella asioiden syy-seuraussuhteiden ymmärrys korostuu.

Oppimaan oppimisen taidot, omien ajatusten jakaminen ja asioiden argumentointitaidot ovat sivistyksen keskiössä. Opiskelijoita tulee kehottaa tarkastelemaan toimintaansa yksilön, tiimin/organisaation ja yhteiskunnan näkökulmista.

Pellavan harjauksesta nykypäivään

Sivistyksen perustana on koulutuksessa hankittu tieto, osaaminen, ymmärrys ja näiden käytännön soveltaminen. Sivistys on asenne, tapa suhtautua elämään. Sivistys on avarakatseisuutta, jolla vaikutetaan yhteiskuntaan.

Juha Akkanen kirjoittaa Helsingin Sanomien Merkintöjä -osiossa sivistyksen olevan osa maataloutta. Akkasen mukaan sana ”sivistys” on alkuperältään ajalta, jolloin Suomi eli vielä agraariyhteiskunnassa. Alun perin sivistäminen merkitsi pellavan harjaamista siten, että hienot kuidut eli avinat saatiin eroteltua karkeammista rohtimisesta. Tätä prosessia kutsuttiin aikanaan sivistelyksi.

Oivaltavasti Akkanen näkee yhtymäkohtia agraariajan sivistelyn ja nykypäivän koulutuksen sivistyksen aatteen kanssa: koulutuksen myötä ihminen harjaantuu ja läpi käy eräänlaisen prosessin, jonka tuloksena ihminen oppii (toivottavasti) yhteiskunnan toimintanormit.

Haastan sinut pohtimaan miten itse edistät omassa toiminnassasi opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskuntamme jäseniksi?

Toivotan sivistelyn iloa!

Maria Kantola
Kouluttaja, Point College


Kuva 2: Lähde Google kuvahaku https://www.akava.fi/uutishuone/videot/sivistys_on_akava_asia

Lähteet:

Akkanen, J. 15.8.2018. Sivistyskin on maataloutta. Helsingin Sanomat.

Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu. Ammatillisen opettajan kehittymisohjelma. OPAS 2017 – 2018.

Kantola, M. & Korpi, S. 2018. Opettajaopiskelijan matkassa, opiskelija keskiössä. Teoksessa Yhdessä oppimassa. Ratkaisuja oppimiseen ja ohjaamiseen Haaga-Helian Porvoo Campuksella. Luettavissa: https://shop.haaga-helia.com/Yhdessae-oppimassa-Ratkaisuja-oppimiseen-ja-ohjaamiseen-Haaga-Helian-Porvoo-Campukselta Luettu 18.8.2018

Laki ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2018. Luku 1., 2. pykälä.

Laukia, J. 2017. Ammatillinen koulutus ja sivistys. Pääkirjoitus. Pedagogi. Haaga-Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun sidosryhmälehti. 1/2017.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Luettavissa: http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030 Luettu 25.12.2017.

Opetushallitus.Verkkouutiset. 15.2.2018. Sivistyakatelmialta evästyksiä sivistyselämän tulevaisuuteen.Luettavissa:https://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/sivistysakatemialta_evastyksia_sivistyselaman_tulevaisuuteen Luettu: 18.8.2108

Uusien alkujen syksy – muutosten mahdollisuuksia ja myönteistä mieltä!

Oppilaitosympäristössämme itäisellä Uudellamaalla tapahtuu paljon muutoksia ammatillisessa koulutuksessa tämän syksyn aikana. Kymmenen vuoden väännön jälkeen on kaksi vahvaa toimijaa (Edupoli ja Point College) menossa yhteen perustettuun uuteen osakeyhtiöön tehtävänään järjestää ammatillista koulutusta.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen uutta lainsäädäntöä ollaan toimeenpanemassa. Reformi on tässä vaiheessa nimetty käsitteeksi #uusiamis. Tämä todella tarkoittaa uudistumista ja uutta tapaa tehdä ja ajatella. Tällä hetkellä on käsissämme raakatimantti, mutta ahkera hionta on käynnissä. Odotamme suuria ja toivomme parannusta opiskelijan arkeen. Haluamme huomioida opiskelijoita yksilöinä ja vastaavasti harjoittelemme systeemiälykästä toimintaa.

Samaan aikaan Point Collegen väki valmistautuu uuteen oppilaitosrakennukseen ja sinne muuttoon Länsirannalle Hevosenkengänkatu 2:een. Hyvältä jo näyttää ja odotamme innolla, millaisin uusin menetelmin on mahdollista oppia ja opettaa, kun muuntojoustavat tilat antavat siihen mahdollisuuksia. Tiloja voi muunnella kooltaan, huonekaluja on helppo liikuttaa ja sosiaalista järjestystä muuttaa sekä pienryhmätiloissa oppia pienemmissä ryhmissä ja saada ohjausta intiimissä tunnelmassa.

Millä lailla myös johtajuutta ja esimiestyötä uudistetaan, jotta ”emme yritä tehdä pullareseptillä tätä uutta sitruunakakkua”? Uusi rahoitusmallimme pistää resurssiallokaatiot uuteen kaavaan ja ohjauksen lisääminen antaa taas opiskelijalle tukea. Mielikuvitusta ja luovuutta tarvitaan sekä myös kokonaisuuksien hallintaa. Lisäksi on koko ajan pohdittava, miten rajoja ylitetään ja miten hyödynnetään yhteisiä resursseja sekä toisaalta vältetään osaoptimointia. Tätä kaikkea tulee pohtia moraalis-eettisestä tulokulmastakin ja se on arvoteoreettisestikin vaikeaa. Uskomme eri asioihin ja arvostamme eri asioita. Ja miten saada henki ja tunnelma pysymään hyvänä niin, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi ja saada aikaan tunne että minua on kuultu ja kuunneltu?

Tarvitsemme toisiamme, olemme keskinäisriippuvaisia tekemisten ketjuissa – tämä tehdään yhdessä. Ja vain yhdessä!

Sari Gustafsson
Rehtori/toimitusjohtaja, Point College

 

 

 

Asiakaskokemus arvossa arvaamattomassa

“Customer Experience is the New Marketing.  And Customer Experiences are the New Brand.”

Näihin sanoihin päätti esityksensä brändistä Tallink Silja Oy:n Sohvi Salmelin AMKE ry:n vuotuisessa viestinnän ja markkinoinnin VIMMA-foorumissa 5.–6.6.2018.

Kaksipäiväisen seminaarin kantava teema oli tänä vuonna brändi, sen rakentaminen ja uudistaminen. Tallink & Silja Linen brändiä esitellyt Sohvi Salmelin korosti, että hyvällä brändillä saa tunneyhteyden asiakkaaseen. Aivotutkimus vahvistaa tämän, sillä tutkimustulostenkin perusteella järki häviää tunteelle, kun teemme päätöksiä ja havaintoja.

Asiakaskokemuksesta jäävä hyvä fiilis on ennuste sille, että asiakas palaa uudelleen tai suosittelee tuotetta tai palvelua eteenpäin. Ystävän tai luotettavan henkilön suosituksella on merkitystä. Digiaikakaudella sana myös leviää nopeasti. On kuitenkin tärkeää muistaa, että niiden hyvien asiakaskokemusten lisäksi brändiä rakennetaan myös sillä, että ne mahdolliset epäonnistumiset hoidetaan huolella. Myös hyvin hoidettu epäonnistunut asiakastilanne johtaa oikein toimimalla siihen tavoiteltuun hyvään fiilikseen. Jokaisen asiakaskohtaamisen tulisi edustaa organisaation brändiä.

Point Collegessa juhlittiin 31.5.20108 ammattiin valmistuneita nuoria ja aikuisia. Tehdessäni haastatteluja valmistuneista tapasin opiskelijan, joka on palannut Point Collegeen yhä uudestaan ja uudestaan. Linda Nic Oireachtaigh vaihtoi aikanaan kaupalliselta puolelta sosiaali- ja terveysalalle. Hän opiskeli ensin Point Collegesta oppisopimuksella lähihoitajaksi ja valmistui kesällä 2017. Opinnot jatkuivat sitten Point Collegessa jalkojenhoidon ammattitutkinnon parissa, jonka hän sai päätökseen jouluna 2017. Vuoden 2018 alusta alkoivat vielä lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalaopinnot oppisopimuksella, josta Linda Nic Oireachtaig sai nyt 31.5.2018 todistuksen. Hän on myös perustanut oman yrityksen, ja Lindan jalkahoito/Lindas fotvård aloittaa toimintansa aktiivisesti elokuussa 2018. Nähtäväksi jää saammeko me vielä hänet opiskelemaan yrittäjän ammattitutkinnonkin Point Collegessa.

Ja vielä siitä hyvästä fiiliksestä: ”Ilmapiiri on ollut hyvä ja luennot erinomaisia. Opettajat ovat tuoneet opiskeluun hyvän fiiliksen, joka on heijastunut myös meihin opiskelijoihin.” Näin Linda Nic Oireachtaigh itse kuvasi tuntojaan opiskelusta Point Collegessa.

Toivotan kaikille hyviä asiakaskokemuksia kesän riennoissa ja tapahtumissa. Laitetaan hyvistä kokemuksista sana kiertämään.

Maarika Weissmann
Viestintäpäällikkö, Point College

EU:n tietosuoja-asetus tulee 25.5.2018 – oletko valmis?

EU:n 25.5.2018 voimaan astuvan tietosuoja-asetuksen myötä yritysten ja organisaatioiden tulee pystyä osoittamaan perusteet, joilla henkilötietoja käsitellään ja millä perustein viestintää toteutetaan tietylle henkilölle. Viestinnän on siis oltava kohdennettua, perusteltua ja läpinäkyvää.

EU:n 25.5.2018 voimaan astuvassa tietosuoja-asetuksessa korostuu kolme olennaista asiaa:

1. Tarpeellisuus: Käsittele vain tarpeellisia henkilötietoja. Poista tarpeettomat tiedot.
2. Läpinäkyvyys: Kerro, miksi henkilötietoja kerätään ja miten niitä säilytetään. Mahdollista pääsy omiin tietoihin ja varaudu luovuttamaan tiedot sähköisesti.
3. Tietoturva: Varmistu omien kumppaneidesi turvallisuudesta. Katso, että henkilötietoihin pääsevät käsiksi vain ne, joilla on hyväksytty syy.

Muistilista tietosuoja-asetukseen valmistautumiseen:

– Määritä selvät roolit: rekisterinpitäjä vai henkilötietojen käsittelijä.
– Varmista henkilötietojen käsittelyn laillisuus: henkilötietojen käsitteleminen organisaatiossa GDPR-periaatteiden mukaisesti.
– Muista rekisteröidyn oikeudet: tietojen toimitus rekisteröidyn henkilötiedoista tarvittaessa rekisteröidylle.
– Varmista tietoturva: organisaation tietoturvakäytäntöjen dokumentointi.
– Laadi rekisteriselosteet ja sopimusehdot: tietoturvakäytänteet sopimusten osaksi, henkilörekisterien rekisteriselosteet.
– Huolehdi organisaation tietosuojavastaavan nimeämisestä.
– Tarjoa henkilötietoja käsitteleville koulutusta tietosuoja-asetuksesta.

Lisää tietoa EU:n tietosuoja-asetuksesta Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta täältä.

Maarika Weissmann
Viestintäpäällikkö, Point College

 

Råd till slutet av läsåret

Läsåret 2017–2018 börjar närma sig sitt slut. I år har vi arbetat mycket med reformen inom yrkesutbildningen och våra nya läroplaner. Under året har jag också deltagit i studiehandledarutbildningen vid Hämeen ammattikorkeakoulu. Utbildningen kom vid en mycket lämplig tidpunkt, då reformen sätter större fokus på handledning av studerande och personliga lärostigar. Jag tycker att min egen förståelse för vad handledning egentligen innebär har ökat. Speciellt intresserad blev jag av karriärhandleding, som ingår i den personliga utvecklingsplanen för de studerande. Karriärhandledning består av många olika delar, som att tillsammans med den studerande fundera på hans eller hennes styrkor, framtidsplaner, val av examensdelar mm. Som utvecklingsarbete gjorde jag en modell för karriärhandleding, som innehåller lite verktyg som man kan använda sig av. Det skall bli spännande att kunna testa den under nästa läsår.

Men först vill jag önska alla en skön sommar, med ett recept på knäckig rabarberpaj.

Knäckig rabarberpaj

Ingredienser

  • 500 g rabarber
  • 2 dl havregryn
  • 2 dl socker
  • 1 3/4 dl vetemjöl
  • 1/2 tsk bakpulver
  • 1 krm vaniljsocker
  • 125 g smör
  • 1/2 dl vispgrädde
  • 1/2 dl ljus sirap
  • smör till formen

Till servering

  • vaniljglass

Gör så här

Sätt ugnen på 150°C.
Blanda alla torra ingredienser i en bunke.
Smält smöret i en kastrull tillsammans med grädde och sirap. Blanda ner de torra ingredienserna.
Ansa och skär rabarbern i ca 4 cm stora bitar. Lägg dem i en smord ugnssäker form. Bred på smeten.
Grädda pajen mitt i ugnen 40–50 minuter, tills den fått fin färg.

Till servering: Servera gärna ljummen med vaniljglass.

(Ica.se/recept)

Linda Blomander
Ansvarig lärare i inlärning i arbetet
Point College

Majakka-koira Fonzien erilainen duunipäivä

Yläpuolelta kuuluu liikehdintää, äkkiä ylös. Kops, auts! Ai niin olin sängyn alla. KYLLÄ, KYLLÄ mulla on tänään POINTTIPÄIVÄ. Hi five sisters, tää poika lähtee duuniin.

Lupa hypätä autosta, kiitti. Aloitetaanpas päivä pikkumetsän tarkistuksella. Kukas se tuolla? Mamma, se on todellakin TAGE, JIPPII! Saanko jo mennä? Sinne siis täyttä höyryä ja sitten mukaan infoon, koska sieltä laatikosta Tage antaa nameja. Mun frendi.

OK, olen valmis. Voidaan lähteä Majakkaan. Ootas vielä hetki, tuolla liikkasalissa on joku. Käyn moikkaamassa. Hoidettu, nyt voidaan mennä. Mamma, se poika hymyili ja taputti minua. Huomenta Trude, mä tulin nyt. Odottelen tässä, kun just lähdetään auditorioon hakemaan mulle vettä. Teijan ovi on auki! Mennään hei hakemaan vesi sieltä niin saan samalla haleja. On se mukava tuo Teijakin. Leperteleekin niin iloisesti. Juu, tullaan tullaan, älä hötkyile. Moikkaan vaan nää tyypit tästä sohvalta.

Hei, kaverit. Kiva, tekin olette tulleet Majakkaan. Sanna, tietysti tuun sun viereen. No, mutta tolla kaverilla on leipää. Sorry, tää poika lähti…. Come on mamma. Miksi en saa kerjätä? Voisin saada maksamakkaraleipää. Kaikki muut koirat saa kerjätä. Kaikki mun kaverit saa syödä aamulla muutakin kuin papanoita. Sä oot tylsä mamma. Ok ok, tulen sinne pöydän alle hetkeksi odottamaan, mutta kun ruoka loppuu, menen varmasti takaisin.

Moi Aksu ja Sami. Mitäs me pojat?! Sorry mun pitää kuulema mennä. Ton huoneen lattialla on niitä nukkeja, joille keväällä vielä haukuin. Olin niin pieni ja tyhmä, hah. Mennään vaan alas, siellä on se pehmeä matto ja ne tyypit kun juttelee aina mukavia. Olin kerran siellä päivähoidossakin. Nyt riittää kiitos. Teidän kaapeissa ei ole ketään piilossa, pelastuskoiraoppilas, niin lähden käymään tuolla naapurikäytävässä. Siellä on kissatätikin, joka taitaa vähän tykätä minustakin.

Mitä mitä, nyt jo? Mihin mennään? Hihnassako, ihan virallisesti? Täällä katon alla onkin paljon ihmisiä. Hyi yök, mikä täällä haisee? Maa on täynnä jotain valkoisia pötköjä ja tuo ukko heitti mennessään yhden lisää. No niin, onneksi on jo meidän vuoro lähteä. Tässä kuljettajan takana onkin hyvä istuskella, mamman kanssa. Oven lasista näkyy hyvin ulos ja näen samalla kaikki uudet ihmiset. Nyt ei tapahtu enää mitään, parempi käydä maate. Valmiina, mennään vaan.

Onpa paljon autoja ja ihmisiä! Näitä kaikkia en kyllä ehdi millään tervehtiä. Juna, tuon olen nähnyt Keravan treeneissä. Sattuikin hassusti, että se on mun kanssa täällä yhtä aikaa. Jaaha, nyt johonkin uuteen taloon, sopii. Täälläkin nää ihmiset hymyilee mulle. Juu, saa kyllä paijata ja ottaa kuvia. Eihän meillä mamma nyt niin kiire ole. Olen Majakka-koira Pointista, Porvoosta. Kyllä minä tykkään ja heilutan häntää kaikille. Olkaa hyvä vain, tulen perässänne hissiin.

Et ole tosissas, mamma. Tässä huoneessa on näin monta uutta kaveria. Kaikilla hampaat näkyy kun ne katsoo mua, mutta sehän ei ole vaarallista. Mukavaa kun saan olla vapaana, niin pääsen helposti kaikkien luo. Erityiopeopiskelijoita kuulema, aha, mukavia ihmisiä kyllä. Tää on niin siistii, mukana niin monessa selfiessä! Varmasti useammassa ku Henry Winkler. Olen näiden kanssa kun mamma vaan puhuu ja puhuu tuolla edessä. Nyt lopetti, jeeeee. Päästään kotimatkalle. Taas sinne pötköjen sekaan ja sitten kuljettajan taakse ja lopulta omaan autoon lepäämään.

Hi sisters! Ette voi uskoa millainen duunipäivä mulla tänään oli…

Terveisin 2-v. syntymäpäiväsankari Fonzie 25.4.2018


Kuva: Tuula Pahkala

Lisätietoa eläinavusteisesta pedagogiikasta mm. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/118273/elainavusteinen%20pedagogiikka.pdf?sequence=1&isAllowed=y